Without any fear

"Unelman pitää olla niin iso, että naapurikin nauraa."

Vihdoinkin joulu ja loma ovat koittaneet. Lomalla olen ollut jo viime torstaista lähtien, mutta eilen jouluaattona sain vasta "joulutunnelmasta" kiinni. Oli ihana tulla kotiin ja rentoutua kunnolla. Ja oli mahtavaa päästä viikonloppuna ulos R:n, L:n ja S-M:n kanssa - kävimme syömässä ja pullakahveilla huoltiksella. :) Kiitos siitä tyttäret!

Juhlaa vietämme täällä kotona ja olemme uurastaneet paljon sen eteen. Olen tehnyt makeita ja suolaisia herkkuja ja auttanut siivouksessa. On oikeastaan ollut todella mukava olla enemmän mukana tämän vuoden ruokien valmistuksessa - aikaisemmin se ruoka on vain enimmäkseen ilmestynyt eteen. 

Eilen aattona aamuni alkoi laittamalla viestiä Joulupukin kuumaanlinjaan, koska en ole sitä aikaisemmin uskaltanut tehdä (ja soittaa en halua, koska pelkään joulupukkia). Sitten lähdin joululahjakierrokselle - vein V:lle ja naapureille lahjat ja kävin vielä kaupassakin ostamassa yhden raaka-aineen, jonka olin unohtanut kirjata kauppalappuun aikaisemmin. Naapureille annoin itsetehtyjä tyrnivalkosuklaa- ja appelsiinitummasuklaatryffeleitä. Sitten tulinkin kotiin ja alkoi viimeisten ruokien valmistus ja loppusiivous. Myöhemmin vaihdoin lahjoja vielä A:n kanssa. 

 tryffelit

A:n ja V:n lahjat 

Siskokin tuli vielä illalla juhlistamaan joulua kanssamme ja viimein oli aika koristella kuusi yhdessä ja syödä! Taustamusiikkina oli 1900-luvun vanhat amerikkalaiset joululaulut. 

 Joulupöydän antimia

Ruokapöytä

Jälkiruokana karpalo-mariannejäädykekakku

Pitkän kaavan ruokailun jälkeen oli viimeinkin aika avata joululahjat. Ja sieltä paljastui....

 Muumi-muki, sukat, arpa (josta voitin 5 euroa, JES!), Anastasia-kirja, This Is Us-elokuva, suihkusaippua, rannekoru, kitarankielet, matka ELBIRINIin (eli Berliiniin - itse lahja oli kolmen kirjekuoren paketti, jossa oli jokaisessa jokin arvoitus. "Voileipiä, merenneito ja kannabista - PÖHKENÖMIAN", "sykettä ja munkkeja - ELBIRINI" ja "eleganssia, harmonikkaa ja baskereita - APRSIII". Otin tuon munkkeja-jutun, koska minulla ei ollut hajuakaan, mikä kaupunki se olisi voinut olla :D), karkkivuoka ja postimerkkejä. Kuvassa sitä ei ole, mutta sain myös mustaherukkaomegaöljyä, joka on jo käytössä. 

Mutta nyt lähden virittelemään kitaraani ja sitten viettämään elokuvailtaa! Hyvää joulua kaikille, vaikka se onkin jo oikeastaan takanapäin :)

Icon of symmetry

Päätin tulla kirjoittelemaan, koska olo oli nyt niin kirjoittavainen. 

Olen koko viikonlopun tehnyt jouluportfoliota, mikä on meidän luokkamme itsenäinen tehtävä tässä jaksossa. Olen selvittänyt joulun perinteitä ruuan ja tapojen suhteen Suomessa ja ulkomailla. Olen etsinyt kuvia ja reseptejä ja lukenut niin monenmoista artikkelia, että joulu alkaa jo näin joulukuun ensimmäisenä päivänä tulla korvista ulos. Ja tämä ei ole vielä edes se rankin homma koko tehtävässä - edessä on vielä suuri kirjoitelma, missä selvitän jouluruokien historiaa ja juuri niitä perinteitä. Oikeastaan en edes ole huolissani tästä osuudesta, enemmänkin innoissani! Olen nimittäin huomannut kaipaavani lukioaikaisia kirjoitustehtäviä, vaikka aina tein tehtävät juuri viimetipassa valmiiksi. 

Aloitin myös ystäväni A:n joululahjan tekoa ja tiedän, että hän tietää mitä annan hänelle, mutta silti olen todella innoissani tekemässä tuota lahjaa. Enkä nyt kerro tässä enempää siitä, jos vaikka sinä -lahjan saaja- luet tätä :)

Mutta oli minulla oikeastaan syykin tulla kirjoittelemaan tänään.. Minulla on jotenkin niin turhautunut olo - välillä tuntuu, että vietän välivuotta koulussa, joka ei edes ole minua varten. En tarkoita, ettenkö nauttisi siitä, että saan opiskella, vaan sitä, että tiedän, että kun valmistun, en välttämättä jatka tällä alalla vaan loikkaan taas johonkin toiseen suuntaan. Itseasiassa minulla on sellaisia suunnitelmia jo ensi keväälle, koska olen kuumeisesti miettinyt hakevani yliopistoon jo nyt tulevana keväänä. Jos vaikka pääsisin opiskelemaan siksi miksi oikeasti haluan, minulla olisi jo tieto mitä teen valmistuttuani leipuri-kondiittoriksi. Eikä ylimääräinen tutkinto koskaan haittaa eteenpäin pääsyä. Tuntuu vain hölmöltä polkea paikallaan sellaisessa paikassa, jossa ei tehdä asioita, joita opiskelussa eniten kaipaan - lukemista, kirjoittamista ja istumista tunneilla. HAH, tuo näyttää kirjoitettuna jotenkin niin hikipinkomaiselta että.... Mutta niin se vain on, kaipaan kunnon opiskelua! 

Ja eilen vielä eksyin yhden puolitutun blogiin, jota hän mainosti omalla FB seinällään ja minulle tuli niin kova menestymisen halu, että siinä ei ollut mitään järkeä! En tunne häntä kovin hyvin, mutta jotenkin henkilön blogista näki niin selkeästi millainen hän on - oma asunto oman rakkaan kanssa, hyvä koulumenestys, hyvä kunto, hyvä iho (joo, menestys tulee tästä ekana mieleen :P), raha ja nähtävästi myös mallisopimus! Tulin aluksi niiiin kateelliseksi, mutta sitten huomasin, että en tarvitse samoja asioita menestymiseen kuin millä hän nyt porskuttaa! Olen varsin tyytyväinen, että minulla on ihania ja aitoja ystäviä, ihana 8 neliön kämppä kapungissa, jota rakastan ja menestyn omalla tavallani! Ja vaikka en olisikaan se hoikin, urheilullisin ja siloposkisin, silti tykkään olla minä! Joten tähän vuodatukseen on ehkä ihan hyvä lopettaa :)

Ja tämän syysmyrskyn keskellä on ihana muistella aurinkoisinta kevätmatkaa M:n kanssa, kiitos kuvista <3